3 päivää 22 tuntia

No niin, nyt tämän oikeasti uskaltaa postata. Toivottavasti tällä kertaa en ahdistu niin kuin viime yrittämällä, se olisi jo vähän naurettavaa!

Kolmisen viikkoa oon halunnut huutaa koko maailmalle, mitä ehkä tulisi tapahtumaan. Tulin kertoneeksi asiasta parille asiaan liittymättömälle ihmiselle, koska en yksinkertaisesti pystynyt pitämään kaikkea sitä intoa, pelkoa ja ajatustulvaa sisälläni. Nyt se on kuitenkin varmaa; voin vihdoin halutessani huutaa kaikkialla, että nyt musta tulee onnellinen ilman pelkoa siitä, että mun pitäisi pian selitellä, ettei musta tulekaan.

Kolmen päivän ja kahdenkymmenenkahden tunnin kuluttua mää en ole enää etäsuhteessa, vaan pelkästään suhteessa. En aio täällä selitellä, miten tähän päädyttiin, vaan hyppään suoraan lopputulokseen. Matthew ja minä lyödään hynttyyt yhteen ja hän muuttaa meille tänne Suomeen. Tämä kai myös tarkoittaa sitä, että musta tulee avovaimo, mikä kyllä kuulostaa melko absurdilta. Minä kun aina ajattelin, että se olisin minä joka muuttaa ulkomaille, mutta nyt tämä meneekin näin. Mun aivojani ei ole varustettu käsittämään, kuinka suuren riskin tuo mieheke ottaa tänne lähtiessään ilman kielitaitoa ja varmuutta työstä tai opiskelupaikasta. Toistaiseksi kai riittää, että ymmärrän olevani hänen äänensä ja kielellinen tukensa todella pitkän aikaa. Ja se on mulle enemmän kuin ookoo. Olenhan minä osaava ja pätevä suomen kielen opettaja, kuten tästä näkyy!

Tietysti tällainen tilanne herättää paljon kysymyksiä muun muassa meidän suhteen kestävyydestä. Mitä tapahtuu, jos me erotaan? Mun mielestäni tuollainen mahdollisuus on aina hyvä tiedostaa, mutta se ei tarkoita sitä, että ajattelisin niin tapahtuvan. Mitä järkeä mun olisi edes olla suhteessa, jos en uskoisi sen kestävän? Kuolemaan asti tässä tähdätään olla yhdessä, ja toistaiseksi mikään ei vaikuta siltä, ettei se olisi mahdollista. Ja mikäli me jotain vaikeuksia kohdataan, olen valmis tekemään kaikkeni sen eteen, että niistä yli päästään.

Elämää me ei olla vielä suunniteltu sen enempää, kuin että sitten kun hän tulee tänne, mennään kalaan ja minun pitää pelata enemmän Skyrimiä. Vähintään miljoona uutta Achievement Hunter -jaksoa odottaa katsomistaan. Grillataan mahdollisesti saaliiksi saamamme kalat ja tehdään simaa.

Toistaiseksi mun ajatukseni on melko solmussa, enkä edes keksi tähän hätään mitään sopivaa biisiä. Kirjoittelen kuitenkin sitten lauantain jälkeen, minkälaisia muutoksia tämä elämään toi. Jo kevään surullisten tapahtumien johdosta tästä kesästä tulee erilainen kuin aiemmista, mutta onneksi siihen liittyy myös näin mahdottoman hyvä juttu.

2 kommenttia:

  1. Hei vähän hienoa :)! Onnittelut teille molemmille rohkeasta päätöksestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi paljon! :) Ja kiitos myös piristävästä kommentista!

      Poista